Jouluaatto. Ihan hyvin meni, kunnes väsyin, ja nyt vituttaa aika makeasti.
Aamulla ylös joulupuurolle puoli yhdeksältä, mutta ei olut puuro valmista, ei tullut kesää. Lopulta puuro saatiin kuin saatiinkin puuroontumaan. Sillä välillä minä katselin serkkuni kanssa Joulupukin Kuumalinja-ohjelmaa. Erityisesti meitä repeilytti Pukin lyhyt monologi erään puhelun alussa. Se meni kutakuinkin näin: "Haloo Henna. Onko Henna siellä? Täällä Joulupukki, kuka siellä?"
Vieläkin jaksaa naurattaa.
Puuron jälkeen kotiin, vähän siivousta omassa huoneessa, sitten suihkuun. Suihkun jälkeen minut värvättiin paketoimaan lahjoja, mikä olikin ihan hyvä asia, koska muuten äitee olisi ollut ihan hermokuoliossa täällä.
Joskus siinämain tulivat myös vanhukset (äidin vanhemmat) paikalle. Minä en joutunut osallistumaan kahvipöytäkeskusteluun, koska lahjoja oli paljon (ja taiteellinen perfektionisti kun olen, piti pakettien näyttää hyvältä).
Sitten pukeuduttiin ja lähdettiin mäkeen. Menimme tädille, ja siellä sitten oli koko äidinpuoleinen suku. Jei, ihmisiä neljä-viisitoista!
Siinä puhuttiin, laulettiin, syötiin, laulettiin, avattiin lahjat, puheltiin ja syötiin vähän lisää.
Ennen jälkiruokaa (=lahjojen jälkeen) minua alkoi väsyttää, ja ilmaisin asian äidille.
Olisi kuitenkin pitänyt sanoa jo aikaisemmin, jos se vaikka olisi aikaistanut myös kotiinlähtöä. (Minun pitäisi opetella tämä tapa; sanot olevasi väsynyt heti kun alkaa tuntua siltä, koska muuten väsyt liikaa ennen kuin pääset pois ja se ei ole kivaa.) Sen tapahtuessa kun olin saanut niin tarpeekseni liian suuresta ihmisjoukosta, pätevistä vanhuksista, kryptisistä joulukorttirunoista ja päättömästä smalltalkista.
Ja sitten sitä lähtöäkin piti pitkittää. Ei ilmeisesti ymmärretty, että kun vaatteet ovat päällä, niin silloin mennään ovesta ulos.
Ah jösses.
No juu. Luulenpa että tämä tästä nyt paranee, kun pääsi takaisin kotiin ja koneelle ja musiikin ääreen ja siunattuun yksinäisyyteen.
Huomenna pitäisi mennä isälle, ja ylihuomenna isän vanhemmille. Vähän kumpainenkin pelottaa, lähinnä juuri tuon pinna palaa liiallisen sosiaalisen kanssakäymisen johdosta -jutun takia, kun niin tuntuisi käyvän ihan usein.
Ja sitten kun pääsen 26. päivä kotiin niin TIETOKONE ja DOCTOR WHO.
Pitäisikö tähän listata, että mitä lahjoja tuli. Juu, siis.
Piirrustulehtiö (minusta tuntuu, että tämä on sellainen jokavuotinen lahja isovanhemmiltani. Ihan hyvä sinänsä, koska viime aikoina on tullut piirreltyä liian vähän.)
Tummaa suklaata (isovanhemmat) ja Pandan paperikonvehteja (vanhin täti & co.)
Punaoranssi kaulaliina (2. vanhin serkku)
Valkoisista napeista tehty kaulakoru (2. nuorin täti)
Pieni silinterihattu (vanhin serkku)
TNBC rintanappi (nuorin serkku)
Tshaikovskin musiikkia
Lauri Tähkä ja Elonkerjuu -paita (äiti)
Tosi on! Valheen, vääristely ja vilpin historiaa (äidin kustantama oma 'spur of the moment' toive Kontulan divarista)
Jonkun verran rahaa (vanhin täti & co. + nuorin täti + isovanhemmat. Osa menee kameraan, osalla ostan ehkä vaatetta netistä)
ja äiti sai Battlestar Galactican 2. tuotantokauden, jota varmaan rupean kohta katsastelemaan. Ja muuten taitaa tulla aikamoinen suklaaoverload taas.
Loppuillan ohjelma (klikkaa isommaksi):
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti